Kiva kun bloggailet kanssani!

maanantai 30. huhtikuuta 2012

Vappua ja työn iloa!

Vappuna voi iloita työnsä tuloksista ja jakaa samalla kiitoksia.
On ollut ihana huomata, että blogiani luetaan ja joihinkin juttuihin palataan useammankin kerran. Kiitos sinulle, on antoisaa olla kanssasi ja jakaa ideoita, ajatuksia ja vinkkejä käsityön maailmassa.

Erityiskiitos Pirjo Heleena   ja Rentukka, jotka olette viihtyneet kanssani ja halunneet jakaa tunnustuksen blogilleni.
Myös minä viihdyn kanssanne ja piipahtelen mielelläni vastavierailuilla blogeissanne


Violettia ja villalankaa
Vartahilla
Koskaan ei ole liian myöhäistä

Iloista vappua kaikille!
Näin Tampereella jo viikonloppuna!

lauantai 28. huhtikuuta 2012

Kässäpussukoita

Nyt on paplaripussukka pakattu ja auton nokka on kohta kurvaamassa kohti Tamperetta ja Manserokkia. Olemme lähdössä teatteriviikonlopun viettoon tuttavapariskunnan kanssa ja tiedossa on hyvän seuran lisäksi musikaali ja hyvää ruokaa. Ihana päästä teatteriin!

Ja se paplaripussukka, se on tietysti niitä ensimmäisiä käsityötunnin töitä, joilla pikku-Pia on aikanaan  houkuteltu käsityön maailmaan. Vähän se on vuosien saatossa kärsinyt, mutta sehän vain lisää pussukan arvoa.

Myös tätini jäämistöstä löysin vastaavan kässäpussukan. Oli hauska huomata, että samanlaisilla töillä on tyttöjä opetettu monen vuosikymmenen ajan, ainakin -40 ja 70-luvuilla. Noinkohan vielä tänä päivänä?? Ainakaan omat tyttäreni, 90-luvun koululaiset eivät ole näitä tehneet. Riippuuhan se tietysti koulusta ja opettajastakin.

 

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Pieni pinkki unelma isoäidinneliöistä


Kevättä pukkaa siihen malliin, että kaikki vapaa-aika olisi ihanaa viettää ulkona!
Jotain pientä olen sentään saanut tuherrettua sisälläkin, vaikka työkiireet painavat. Pienenpieni, vain 15x15 cm, jämälankatyö isoäidinneliöistä syntyi purkutuomion saaneesta pinkistä peitosta. Nyt sitten sain loppuun tämän langan, joka kyllä on herkullisen tyttömäisen värinen. Taitaa pieni tyyny löytää kodin nukenhoitajan huoneesta.
  
Reunukseen virkkasin simpukkapitsin, jonka ohjetta piti jälleen kerran etsiä kissojen ja koirien kanssa, mutta löytyihän se.

 Ja jotta seuraavan kerran löytyisi täältä omasta varastosta, ohje tulee tässä!

SIMPUKKAREUNAPITSI

Virkkaa rivin alkuun 3kjs, *jätä 3s väliin, 1p, 3 kjs, 4p pylvään ympärille*, toista.
Lopeta krs virkkaamalla 1 kkjs krs:n alun 3. kjs:aan.


Simpukkareunapitsi.


lauantai 21. huhtikuuta 2012

Matka vai maali

Matka vai maali - kumpi viehättää enemmän: käsityön tekeminen vai valmis työ?
Tätä olen pohtinut ja tullut siihen tulokseen, että pidän molemmista, mutta käsityöstä riippuen toinen voi olla toista mielekkäämpää. Matka eli tekeminen on pääasiassa helpoissa, ajatusta tai ohjetta ilman toteutettavissa töissä kuten sukkien kutomisessa tai pannulapun virkkaamisessa. Nämä ns. välipalatyöt ovat tärkeitä silloin kun kädet huutavat tekemistä ja lopputuloksen voi vaikka säilöä odottamaan lahjakaappiin.

Sitten on niitä töitä, joiden tekeminen ja matkanteko on työlästä, mutta lopputulos hivelee silmiä ja tuo hymyn ja tyytyväisyyden. Tällaisia maali-töitä minulle ovat ristipistotyöt. Yhden työn tekeminen kestää yleensä vuosia ja monia epätoivon hetkiä kun ajattelen, että tämä ei ikinä tule valmiiksi. Mutta jos ja kun pääsen maaliin, oikein hyrisen mielihyvästä. Nyt on hyrinän hetki! 

Viikolla sain valmiiksi pitkän matkan, usean vuoden kihnuttelun jälkeen ristipistotyön ja sain sen vielä kehyksiinkin asti.


Tämä toilettiin tuleva taulu ei nyt ehkä edusta ristipistojen aatelia, mutta sitä oli hauska tehdä. Osa kuvasta on painettua, joten pistoja oli perinteisiä laskettavia ristipistoja vähemmän. Kotona kun odottaa vielä muutama keskeneräinen ristipistotyö.
Veljelleni kihlajaislahjaksi ajateltu, ajoissa aloitettu ristipisto, joka on vielä kesken. Veli on ollut kihloissa nyt 11 vuotta...

Tänä vuonna aloitettu, amerikkalainen ristipisto, jossa työtä helpottaa (suuresti!) valmiiksi painettu kuva.

Voi tätä elämänhalua!

PS. Bloggaaminen oli tänään todella työlästä. Päivityssivulla oli teksti, että blogger ei enää tue selaintani ja jouduin tekemään kaikenlaisia kommervenkkejä saadakseni päivitykseni tehtyä, mm. jokaisen kuvahaun jälkeen jouduin sulkemaan koko ohjelman ja kirjautumaan uudelleen sisään. Onko sinulla ongelmia vai onko tämä vain minun koneellani tänään?

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Lahjaviikko

Nyt on ollut varsinainen lahjaviikko ilman synttäreitä tai muita suuria päiviä. Kukkia on tupsahdellut useampaa reittiä ja mikäs sen ihanampaa. Pieniä aurinkoja sateen keskelle!
Ystäväni Ritva käväisi rupattelemassa niitä näitä ja toi mukanaan ihanat orvokit, joille oli taiteillut hauskat ruukut servettien ja decoupagen voimalla. Ne ovat minusta ihanat ja saavat hymyn huulille.
Minulla on toinenkin ystävä nimeltään Ritva ja myös hän muisti minua tällä viikolla kukilla. Ihanan hellyttävä helmililjaistus. Ah, kukkia on niin mukava saada!
 Viikon lahjomiset eivät loppuneet kukkiin vaan vielä pisteeksi viikolle sain pupujussin Elämänkaarikirjoituskurssin päätteeksi. Kurssilaiseni oli tehnyt elämänsä ensimmäisen kudotun 'nuken', joka muutti meille muistuttamaan antoisasta kurssista, jossa viiden naisen elämänkulku tuli kirjoitetuksi kahdeksan kuukauden aikana. Raskas, mutta antoisa ja pitkälle kantava työrupeama on nyt loppunut ja on aika alkaa suunnitella seuraavaa siirtoa.

Virtuaalikukkia lähetellen hyvää viikonloppua!

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Kevätpuuhia

Lintujen puuhia on kiva seurata ja ajattelin laittaa uuden linnunpöntön puuhun, mutta se olikin aika työläs homma. Pönttö oli painava, puissa ei ollut hyviä tukikohtia eli oksia ja tikkaiden siirtämisessä ja asettelussa piti pitää kieli keskellä suuta. Mutta onnistui se lopulta muutaman hikipisaran jälkeen.

Muutenkin olen ollut kevätpuuhissa, laittanut talvea varastoon.
Lyhtyjen kesänviettopaikka löytyi saunan eteisestä.

Kynttilänpätkät ja -jämät päätyivät munakennojen kanssa sytykeruusuiksi.
Ja on niitä uusia projetejakin pitänyt suunnitella. Maalaiselämää -kirjan innoittamana ajattelin uudistaa vanhan seinäkellon, jonka koneisto on rikki ja joka on odotellut uutta ilmettä ja käyttötarkoitusta jo jonkin aikaa. Ajattelin, että siitä voisi tehdä kaapin mutta pitänee vielä miettiä. Joka tapauksessa se lähtee nyt hiottavaksi ja maalattavaksi. Valkosta siitä ei tule, mutta jos musta tai harmaa...

Isäni vanha seinäkello ja sen tulevaisuudenkuva...ehkä.

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Kirjaostoksilla


Inspiraatiota pitää välillä houkutella, selailla vanhoja lehtiä, seikkailla netissä, kierrellä kaupungilla.
Tai ostaa kirja!
Sisustuskirjalta näyttävä Anna Örnbergin Maalaiselämää tarttui käteeni eikä enää lähtenyt pois, joten se oli pakko ostaa mukaan. Kirjassa on paitsi ihania kuvia (miksi kaikki sisustus on nykyään valkoista?) myös ohjeita miten luoda eli siis TEHDÄ erilaisia asioita rentoon shabby chic -tyyliin. Tuskin maltan odottaa kuivempia kelejä ja pääsyä tosimielellä käsiksi vaikkapa niihin lukuisiin hetekanjämiin, jotka yllätystorppamme pihalta löytyy.
Vanha hetekka uusiokäytössä Maalaiselämää -kirjassa.
Inspistä muunlaisiin käsitöihin saa tällä hetkellä vähän kaivella. Uusia projekteja en oikein halua aloitella, sillä vanhoja on niin monta kesken. Ja menihän se ontelokuidusta virkattu mattokin uudelleen virkattavaksi, oli se niin 'aaltoinen'.
Jospa siis lähtisi metsäkävelylle, laittaisi saunan päälle ja valmistautuisi avantokastautumiseen, kevään uuteen hurahdukseen.

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Ostokudematto

Hiljaiseloa.
Pääsiäisen hiljentyminen osui tänä vuonna kyllä kohdalleen. Kevät on imenyt minusta mehut ja olikin ihana tulla mökille ja vain olla, tutkailla kevään tuloa ja antaa päivän viedä.
Hiljaa hyvä tulee.
Olin vähän odotellut, että kevät olisi pidemmällä ja pihaan istuttamani narsissit pilkistäisivät pälvistä, mutta lunta olikin vielä reilusti ja lisääkin tuli. Aurinko toi järvenselälle pilkkijät ja heidän vanassaan lokit.
Hiiren jäljet päättyivät tähän. Lumeen oli piirtynyt haukan saalistus.
Käsityörintamalla on ollut kaiken kiireen keskellä hiljaista. Eilen sentään sain virkattua loppuun maton, johon olin ostanut kokeilumielessä ontelokudetta. Halusin kokeilla millaista sitä on virkata verrattuna lakanasta revittyyn matonkuteeseen. (Heviä oli!)

Kevään Käsityömessuilta Kauhavan Kangasaitan osastolla bongasin uuden matonvirkkausmallin, joka on vähän aiempia virkkaamiani suurempi ja siksi kiinnitti mielenkiintoni.
Tämän Asteri maton ohje löytyy täältä Kauhavan Kangasaitan sivulta.

Asterimatto nyöristä virkattu.
Oma virkkaukseni ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Kude loppui kesken, joten jouduin jättämään kaksi ulointa kerrosta pois. Tämä johtuu varmaankin siitä, että en ole orjallisesti noudattanut ohjetta eli en laskenut kerrosten silmukoita, koska mitä pidemmälle työ joutui, sitä painavammaksi se tuli ja sen liikuttelu oli haastavaa. Ja kun olen ihan itse soveltanut, mattoon on varmaankin matkan varrella tullut muutama ylimääräinen silmukka per kerros...
Malli on joka tapauksessa kaunis ja varmasti teen sen kanssa vielä töitä tulevaisuudessakin.
Nyt tämä matto on kuitenkin pantava jäähylle odottamaan purku- ja korjausinspiraatiota. Onneksi on tulossa kesä ja pääsee jälleen matonkuteiden maailmaan! 

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Virvon

Virvon varvon tuoreeks' terveeks'
vitsa sulle
pitsa mulle!

Näin virpoi tyttäreni lähes 20 vuotta sitten.
Ihan ei värssy muistunut mieleen, mutta hersyvät naurut se sai aikaan ja vieläkin me sitä muistellaan hymyssä suin.

Olin viime viikolla kevättä vastassa Lontoossa, jossa aurinko paistoi ja oli 20 astetta lämmintä. Sitäkin suurempi on ollut järkytys palata tähän räntäsateeseen, joka tänään on lumennut koko maanpinnan. Lumityötkin olivat hirrrveän raskaat, märkä lumi ja henkinen ahistus!

Onneksi tulee pääsiäinen ja tuo kaivatun seisahduksen kiireiseen kevääseen.

Mukavaa pääsiäisen aikaa!